Katsotaan ensin uutta Gaoshan 8 HEV -mallia. Rajoitetun ajan etuhinta alkaen 25,98 miljoonaa, ja laser-tutkalla varustettu huippuversio on 27,98 miljoonaa.
Korin mitat eivät ole muuttuneet: pituus 5280 mm, akseliväli 3145 mm, edelleen 2+2+3-seitsemänpaikkainen istuinjärjestely, täysin tasainen lattia ja 5,7 metrin kääntösäde. Voimalinjana on nyt 2,0 T:n Miller-kiertoprosessilla toimiva hybridimoottori, joka käy 92-oktaanisella bensiinillä, yhdessä nelivaihteisen DHT:n ja Hi4-nelivedon kanssa. Järjestelmän kokonaisteho on 322 kW ja kiihtyvyys 0–100 km/h 5,9 sekuntia.
Akku on hyvin pieni, vain 3,64 kWh, eikä sitä voi ladata ulkoisesta lähteestä. Sitä käytetään lähinnä puskurointiin, pienillä nopeuksilla sähköllä ajamiseen sekä sisätilojen sähkölaitteiden ja nelivedon sähköntarpeen kattamiseen, eikä sillä voi ajaa erillisiä puhtaasti sähköisiä jaksoja. WLTC-yhdistetty kulutus on 6,92 l/100 km. Alusta on edessä MacPherson ja takana täysalumiininen viisivarsituenta HRS-hydraulisella paluuiskunvaimennuksella. Huippuversiossa on lisäksi laser-tutka ja Coffee Pilot 3 -älyajojärjestelmä, joka tukee kaupunkien NOA-toimintoa – melko harvinainen varuste sinisen kilven bensiinihybridi-MPV:ssä.
Sitten tuttuun Gaoshan 8 PHEV -malliin. Siinä on 1,5 T:n moottori ja suuri 53,9 kWh:n akku, CLTC-puhdassähkötoimintamatka 270 km, täydellä tankilla ja akulla yhdistetty toimintamatka 1199 km ja kiihtyvyys 0–100 km/h 5,7 s – hieman nopeampi kuin HEV. Arkiajossa voi ajaa suoraan sähköllä, sähkökustannus on alhainen, ja siinä on lisäksi 6,6 kW:n ulkoinen virransyöttö, joten ruoanlaitto leirillä on kätevää. Heikkous tulee kuitenkin samasta suuresta akusta: auto on painavampi ja hinta korkeampi. Jos latausasemaa ei pitkään aikaan löydy ja ajaa jatkuvasti vajaalla akulla, ison akun kantaminen tekee polttoaineenkulutuksesta itse asiassa vähemmän mairittelevan.
Kumpi näistä kahdesta siis kannattaa valita?
Ensin HEV: jos parkkipaikkasi on yhteiskäytössä, taloyhtiö ei salli latausaseman asennusta, ulkopuoliset latausasemat ovat kaukana ja juhlapyhinä moottoritien latauksissa pelkää jatkuvia jonoja, HEV on huoleton. Latausaikoja ei tarvitse suunnitella – tankkaa ja lähde. Niille, jotka ajavat usein pitkiä matkoja tai tykkäävät lähteä perheen kanssa viikonloppuisin maakuntien välisille reissuille, HEV:n rytmi muistuttaa enemmän perinteistä polttomoottoriautoa: ei puhdassähkötoimintamatkaa eikä suuren akun tuomaa lisäpainoa. WLTC-yhdistetty kulutus 6,92 l on hyväksyttävällä tasolla nelivedolla varustetulle täysvarustellulle keskikokoiselle tai suurelle MPV:lle. Lisäksi siinä on Hi4-neliveto, joka parantaa vakautta sateella ja lumella.
HEV:llä on tietysti myös heikkoutensa: se on sinikilpinen, joten rekisteröintirajoituksista kärsivissä kaupungeissa ei pääse nauttimaan vihreän kilven eduista, eikä siinä ole puhdassähköisen arkiajon alhaista kustannusta – joka kilometri polttaa bensiiniä.
Sitten PHEV: jos kotipihassa voi ladata, arkiajo on muutama kymmenen kilometriä, illalla piuha kiinni, niin arkisin voi käytännössä ajaa polttoaineetta – käyttökustannusero on ilmeinen. Viikonloppuretkillä ulkoinen virransyöttö on kätevämpi: perhe voi keittää teetä ja laittaa ruokaa ulkona ilman ongelmia. Mutta jos sinulla ei ole vakaata latausmahdollisuutta, sen ostaminen tarkoittaa ylimääräistä rahaa suureen akkuun, jota on vaikea hyödyntää – tämä kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon omassa tilanteessaan.
Näin paljon puhetta – haluaisinkin kysyä teiltä lukijoilta: jos olisitte te, kallistuisitteko enemmän HEV:n vai PHEV:n puoleen?
